Indeksisijoittaminen
Indeksisijoittaminen on pitkän tähtäimen hajautettua sijoittamista niin kutsuttujen indeksirahastojen kautta. Sen sijaan, että valitset itse yksi kerrallaan yritykset, joiden osakkeisiin haluat sijoittaa, valitset vain indeksin ja siihen sijoittavan indeksirahaston (tai ensin rahaston ja sitä kautta indeksin).
Indeksisijoittaminen voi terminä hämmentää, sillä tosiasiassa indeksi on vain osakkeiden hinnanmuutoksia kuvaava luku. Sijoittaminen indeksiin itseensä ei siis varsinaisesti ole mahdollista, mutta indeksirahastojen kautta on. Indeksirahasto valitsee indeksin jota seuraa ja ostaa samoja osakkeita joita indeksi sisältää – samalla painotuksella. Kun indeksin sisältämien osakkeiden arvo pitkällä tähtäimellä nousee, indeksirahasto tekee tuottoa sijoittajilleen.
Miten indeksisijoittaminen eroaa tavallisesta rahastosijoittamisesta?
Indeksisirahastoihin sijoittaminen eroaa tavallisesta rahastosijoittamisesta eritoten edullisuudellaan. Koska indeksirahastot seuraavat passiivisesti valitsemaansa indeksiä, niiden hallinnointi on paljon edullisempaa kuin tavallisten, niin sanottujen aktiivisten rahastojen. Tämä näkyy indeksirahastojen juoksevissa kuluissa, jotka ovat yleensä huomattavasti tavallisia rahastoja pienemmät. Pitkällä aikavälillä sijoittaminen indeksirahastoon tuottaa edullisuudestaan johtuen paremmin, kuin useimmat aktiivisesti hallinnoidut rahastot.
Toinen tavallisia ja indeksirahastoja erottava tekijä on se, että indeksisijoittaminen on useimmiten osakesijoittamista. Koska osakemarkkinat ovat luonteeltaan ailahtelevaiset, on indeksirahastoihin sijoittaminen korkean riskin sijoittamista. Indeksisijoittamisen riskiä voi minimoida pitkällä sijoitusajalla, hajauttamisella, huolellisella suunnittelulla ja omassa sijoitusstrategiassa pysyttelemisellä.
Kenelle indeksisijoittaminen sopii?
Indeksirahastoon sijoittaminen on hyvä vaihtoehto sijoittaille, jotka haluavat sijoittaa pitkällä tähtäimellä (vähintään seitsemän vuotta), tavoittelevat tuntuvaa tuottoa ja sietävät riskiä. Useimpien indeksirahastojen riskiluokitus on nimittäin 6/7 eli korkea!
Indeksisijoittaminen ei sovi lyhyen tähtäimen aktiiviseen sijoittamiseen, jossa ostetaan ja myydään nopeasti kurssien heilahteluja tiiviisti seuraten. Se ei myöskään ole paras vaihtoehto ihmisille, joiden sijoitusstrategiaan korkea riski ei sovi.
Indeksisijoitusten riskinhallinta hajauttamalla vaatii hieman taustatyötä, sillä kotimaisten pankkiemme omat indeksirahastot eivät valitettavasti suinkaan ole sieltä tuottavimmasta päästä. Sijoittaminen indeksiin antaa parhaan tuloksen, jos sinulla on hiukan aikaa ja mielenkiintoa paneutua indeksirahastojen vertailuun. Jos jommasta kummasta on pulaa, indeksisijoittamisen tuotot voivat jäädä aika vaatimattomiksi korkeaan riskiin nähden.
Voinko sijoittaa mihin tahansa indeksirahastoon?
Osa indeksirahastoista on yksityissijoittajille ja osa institutionaalisille sijoittajille tarkoitettuja. Samasta indeksirahastosta voi olla useampia eri kirjaimin merkittyjä versioita, kuvitteellisena esimerkkinä Herne- ja mansikkaindeksi A ja Herne- ja mansikkaindeksi B. Tällöin toista voi yleensä merkitä 10 tai 15 eurosta alkaen, toista vaikka 100 000 eurosta alkaen. Älä siis pelästy, jos vastaan tulee valtavia sijoituksia vaativa rahasto! Indeksirahastoihin sijoittaminen on helppo aloittaa pienillä summilla.
Indeksisijoittaminen, tuotto ja riski
Kuten yllä koetimme alleviivata, indeksisijoittaminen on korkean riskin puuhaa. Korkean riskin sijoittaminen taas on järkevää vain, jos riskinotosta palkitaan kunnon tuotoilla.
Siksi indeksisijoittajan on tärkeä löytää sekä tuottava indeksi että tehokkaasti hallinnoitu indeksirahasto, joka tarjoaa vastinetta sijoittajan rahoille. Tästä antavat suuntaviivaa indeksirahasto vuosituottoa kuvaavat luvut pitkällä aikavälillä.
Mistä tuottavia indeksirahastoja löytää?
Indeksisijoittamisen tuotto on sidottu indeksiin, joten parhaan tuoton saa luonnollisesti tuottoisimpia indeksejä seuraamalla.
Osviittaa indeksirahastojen tuotosta saa pankkien, rahoitusyhtiöiden ja rahastovertailusivustojen listauksista. Pikaisen käsityksen yksittäisen indeksirahaston tuotosta riskiin nähden saa niin kutsutusta Morningstarin tähtiluokituksesta, jota useimmat taloussivustot ympäri maailman käyttävät.
Morningstarin laskukaavan mukaan kahden tähden rahasto tuottaa riskitasoonsa nähden huonommin kuin 77,5 prosenttia verrokeistaan, eikä toisin sanoen ole kovin hyvä sijoitus. Neljän tähden rahasto yltää verrokkiensa joukossa parhaan kolmanneksen joukkoon ja viiden tähden rahasto parhaan kymmenyksen joukkoon. Tuottoluokituksia vertaillessasi muistathan aina valita pitkän tähtäimen tarkastelujakson!
Kun lupaavan näköinen indeksirahasto löytyy, tutki sen tuottokäyrät tarkkaan. Onko rahaston pitkän aikavälin tuotto käynyt tiukasti käsi kädessä indeksin kanssa? Mitä tiiviimmin indeksirahasto on seurannut indeksiään, sitä paremmin indeksirahasto on tuottanut.
Indeksirahaston pitkän tähtäimen tuottoon vaikuttavat huomattavasti myös rahaston kulut. Juoksevat kulut kannattaa siis myös ilman muuta vertailla tarkkaan.
Mihin indeksiin kannattaa sijoittaa?
Indeksirahastoihin sijoittaminen kuten kaikki muukin sijoittaminen on sitä turvallisempaa, mitä paremmin hajautat sijoituksesi. Yhteen ainoaan indeksirahastoon tai yhteen ainoaan indeksiin ei koskaan kannata ripustautua!
Moni suomalainen piensijoittaja sijoittaa mieluusti kotimaahan, mikä onkin ihan fiksua – suomalainen yhteiskuntahan on kansainvälisesti vertaillen harvinaisen vakaa ja meillä on monia menestyviä suur- ja pienyrityksiä. Toisaalta vain kotimaahan sijoittaminen ei hajauttamisen kannalta ole kovin turvallinen strategia. Entä jos Suomen taloudessa tapahtuu jotain katastrofaalista juuri ennen kuin alat tarvita indeksirahastoihin sijoittamiasi eläkesäästöjä? Fiksu sijoittaja hajauttaakin omistuksensa maantieteellisesti: eri maihin ja maanosiin. Tämä onnistuu kotoisasti oman pankin mobiilissa.
Mitä tulee yksittäisiin indekseihin, niiden suhteen emme valitettavasti uskalla vinkata yhtäkään. Kaikkien indeksierahastojen tuottoluokitukset ja -luvut kun kertovat vain aiemmasta kehityksestä, eivät koskaan tulevasta. Jokaisen sijoittajan on tehtävä oma taustatyönsä, joko sijoitusneuvojan avulla tai ilman, ja kannettava päätökseensä sisältyvät riskit.
Sen verran voimme kuitenkin paljastaa, että itse emme kuitenkaan välttämättä tyytyisi parin tähden tuottoluokituksen pitkällä aikavälillä saaneisiin indeksirahastoihin. Kun indeksirahastojen riskitaso on useimmiten kuitenkin samantyyppinen, miksi valitsisimme samantapaiselle riskille ja samalle sijoitussummalle tietoisesti huonomman tuoton?
Kannattaako sijoittaa tuotto-osuuksiin vai kasvuosuuksiin?
Rahastot koostuvat kahdenlaisista osuuksista: tuotto-osuuksista ja/tai kasvuosuuksista. Indeksirahastoon sijoittaminen tuotto-osuuksien kautta tuo kerran vuodessa maksettua tuloa (jos rahasto on sinä vuonna tuottanut voittoa), josta maksetaan pääomaveron ennakonpidätys suoraan maksun yhteydessä. Tuotto-osuuksiin sijoittaminen sopii sinulle, jos kaipaat sijoitukseltasi vuosittaista tuottoa, eikä vuosittainen verotus vaivaa.
Kasvuosuuksiin sijoittaminen on yksityissijoittajien kohdalla paljon suositumpaa kuin tuotto-osuuksiin sijoittaminen. Sen sijaan että saisit pienempää, verotettavaa tuloa vuosittain, kasvu-osuuksien tuotto lisätään suoraan sijoitustesi päälle kasvamaan sinulle lisää tuottoa. Verottja kiinnostuu kasvuosuuksista vasta myynnin yhteydessä, jolloin myyntivoitosta tulee pulittaa pääomavero