Metsään sijoittaminen
Metsään sijoittaminen on Suomessa suosittu tapa tavoitella tasaista tuottoa pienellä riskillä. Varsinkin matalien korkojen aikana metsäsijoittaminen voi olla hyvä keino hajauttaa sijoitussalkun sisältöä varsinkin, jos selvität etukäteen missä metsäsijoitus tuottaa ja missä ei.
Kolme tapaa sijoittaa metsään
Metsään sijoittaminen on nykyään mahdollista kolmella tavalla: suoraan, yhteismetsän tai metsärahaston kautta. Yhteismetsä tuotto on usein yksittäisen metsätilan tuottoa parempaa, mutta silloin joutuu luopumaan osasta omaa päätösvaltaa. Metsärahastoon sijoittaminen sujuu helposti omassa mobiilipankissa, mutta sijoituksen vuosituotto voi vaihdella todella rajusti vuodesta toiseen.
1. Sijoita metsään omalla työllä
Tunnetko metsätalouden kuin omat oksasi? Haluatko tehdä hartiavoimin töitä metsäsijoituksesi eteen ja pitää tuotot itse, rahastojen vetämättä välistä?
Perinteinen tapa sijoittaa metsään on ostaa oma metsätila ja hoitaa sitä mahdollisimman paljon itse. Avuksi voi tarvittaessa palkata asiantuntijan esimerkiksi metsäsuunnitelman tekoon. Kun sinulla on selvät suunnitelmat tilasi puustonhoidon suhteen, tiedät mitä toimenpiteitä metsäsi tarvitsee minäkin vuonna. Suunnitteluun uhrattu aika ja vaiva maksaa itsensä tietysti takaisin puuston terveenä kasvuna ja metsäsijoituksen huomattavasti parempana tuottona tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Metsäsuunnitelmaan voidaan varsinaisen puukaupan lisäksi sisällyttää muitakin ansaintakeinoja, kuten hakkuiden sivutuotteiden eli rankojen, hakkuutähteiden ja kantojen myynti metsäenergian raaka-aineeksi energialaitoksille. Toinen ansaintakeino on maan vuokraaminen tuulivoimaloille, mistä sopivan metsäpalstan omistaja voi saada noin 10 000 euron vuositulot voimalaa kohti. Tuulivoimalaa pyörittävä energiayhtiö korvaa metsänomistajalle myös metsän ja puuston menetykset metsänomistajalle.
Kolmas, pienimuotoinen tapa kasvattaa oman metsätilan tuottoa on eräpalvelujen tarjoaminen. Tällöin kannattaa valita metsätila, jonka sijainti ja maasto on otollista sekä talousmetsän kasvattamiseen että eräretkeilyelämysten järjestämiseen.
2. Yhteismetsän tuotto on usein ikioman metsän tuottoa parempi
Yhteismetsiä on Suomeen perustettu viime vuosikymmeninä vilkkaasti. Vuonna 2021 yhteismetsiä on Suomessa jo reilusti yli 500, ja niissä osakkaita noin 25 000.
Yhteismetsä on usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue, jonka kattamat metsätilat voivat levittäytyä useamman eri kunnan alueelle. Yhteismetsän tavoite on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsien päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vaatimukset, osakkaiden valitsemilla painotuksilla.
Yhteismetsä voi olla pieni tai suuri, mutta ollakseen kannattava yhteismetsän tulee Metsäkeskuksen mukaan olla yli 100 hehtaarin kokoinen. Iso yhteismetsä tuottaa paremmin kuin pienempi, tavallinen metsätila. Syitä parempaan tuottoon ovat esimerkiksi seuraavat:
- Metsänhoidon ja puunkorjuun yksikkökustannukset ovat isolla alueella pienemmät
- Isoista puukaupoista maksetaan parempaa yksikköhintaa kuin pienistä
- Ammattimainen metsänhoito tuottaa parempilaatuista metsää
- Yhteismetsiä tuetaan myös veroeduilla
Sijoitus metsään voi siis poikia paremmin yhteismetsän kautta. Toisaalta yhteismetsään sijoittaessa täytyy olla valmis luopumaan osasta oman metsätilan päätösvallasta. Yhteismetsä kannattaa valita huolellisesti tai perustaa muiden samanmielisten metsänomistajiksi mielivien kanssa.
3. Metsärahastoon sijoittaminen
Onko sinulla niin sanotusti risu keskellä kämmentä? Eikö metsässä huhkiminen tai yhteismetsän osakkaiden kokoukset nappaa ollenkaan?
Metsään sijoittaminen on helpointa ja kätevintä ruudun läpi, metsärahaston kautta. Yksityissijoittajille sopivia metsärahastoja on Suomessa kirjoitushetkellä kolme:
UB Metsä on kirjoitushetkellä niin sanotusti pehmeästi suljettu (soft closed), eli uusien sijoittajien on maksettava peräti 10 prosentin merkintäpalkkio päästäkseen mukaan. Tämä voi johtua siitä, että rahastoihin olisi enemmän sijoittajia kuin Suomessa sijoittajille metsää! Tässä piileekin tämän hetkinen suomalaisten metsärahastojen ongelma: sijoitusmetsää täytyy hakea kissojen ja koirien kanssa Baltiasta ja muualta Euroopasta, kun kotimaasta ei enää löydy vapaita sijoitusmahdollisuuksia.
Jos metsään sijoittaminen rahaston kautta kiinnostaa, kannattaa perehtyä metsärahastojen avaintietoesitteisiin ja valita harkiten. Tämän hetken tuottavuuskisassa ykkköspaikan vie S-Pankki Metsä, joka tuotti vuonna 2020 peräti 14,2 prosenttia vuosituottoa. Ennen kuin innostut, huomaa kuitenkin, että vuonna 2019 S-Pankki Metsän tuotto jäi pahaiseen 0,2 prosenttiin. Näin voi käydä ersimerkiksi, jos suuri osa rahasto-osuuksien omistajista päättää myydä samaan aikaan. Sijoittaminen metsään rahaston kautta voi siis tuottaa hyvin vaihtelevasti vuodesta toiseen, joskus jopa miinusta.
Metsään sijoittaminen: Tuotto eri maakunnissa
Metsälehden maakuntavertailun mukaan metsän vuosituotto vaihtelee reilusti eri puolilla Suomea. Siinä missä koko maassa metsän sijoitustuotto vuonna 2019 oli neljä prosenttia, eri maakuntien välillä tuottoluvut vaihtelivat 2,5 prosentista aina 5 prosenttiin asti. Toisin sanoen tietyissä maakunnissa metsään sijoittaminen oli tuplasti kannattavampaa kuin toisissa!
Parasta tuottoa metsänomistajat saivat luonnollisesti maakunnissa, joissa solmitaan edullisimpia maakauppoja. Keskiarvoa parempaan tuottoon ylsivät metsänomistajat seuraavissa maakunnissa:
- Etelä-Karjala
- Kymenlaakso
- Päijät-Häme
- Keski-Suomi
- Keski-Pohjanmaa
- Etelä-Savo
- Pohjois-Savo
Ruuhka-Suomessa puolestaan maan hinta on niin korkealla, että metsän tuotto-odotus on vaikea saada kovin kannattavalle tasolle. Tästä syystä tiuhaan asutulla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa metsäsijoitustuotot jäivät Metsälehden vertailun mukaan vuonna 2019 maan matalimmiksi.
Metsän tuotto per hehtaari
Metsän tuotto per hehtaari riippuu paitsi sijainnista, myös metsän hoidon tasosta. Hoitamattomassa metsässä on UPM-Metsän mukaan arvokasta tukkipuuta vain 40 prosenttia, kun huolellisella metsänhoidolla päästään jopa 80—90 tukkipuuosuuksiin.
UPM-Metsän mukaan hyvin hoidetusta metsästä voi uudistushakkuissa eli metsän kasvettua ihanteellisiin mittoihin saada 15 000 euron tulot hehtaarilta. Uudistushakkuut tarkoittavat tosin usein avohakkuita, joissa metsä pistetään säästöpuita lukuunottamatta kerralla matalaksi. Uudempi luontoystävällisempi vaihtoehto avohakkuille on metsän jatkuva kasvattaminen.
Metsän jatkuvassa kasvatuksessa kulut ovat pienemmät, mutta hakkuista saatavat tulotkin UPM:n mukaan 20—30 prosenttia pienemmät. Toisaalta jatkuva kasvattaminen tuo tuloja säännöllisemmin kuin harvakseltaan tehtävät avohakkuut. Ympäristönäkökulma ja eläinlajien monimuotoisuuden säilyttämishuolet puolestaan puhuvat metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta.
Metsään sijoittaminen – Hyvät ja huonot puolet
Metsäsijoittaminen voi parhaimmillaan tuoda vakaata ja taloussuhdanteista riippumatonta tuloa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Metsään sijoittamisen riskit ovat muihin sijoituslajeihin verrattuna pienet, mikä lisää metsäsijoittamisen houkuttelevuutta. Toisin kuin osakesijoitusten arvoon, oman tai yhteismetsän tuottoon voi myös aktiivisesti vaikuttaa huolellisella suunnittelulla ja omalla työpanoksella.
Metsäsijoittamisen miinuspuolena voidaan pitää melko matalaa tuottoa. Erityisesti Etelä-Suomessa sijaitsevan metsän tuotto voi jäädä todella vaatimattomaksi. Jos asut ruuhka-Suomessa, esimerkiksi asuntosijoittaminen voikin olla metsäsijoittamista fiksumpi ja tuottavampi keino hajauttaa sijoitussalkun omistuksia.
Jos sijoitat omaan tai yhteismetsään, selvitä ensin metsään sijoittaminen kannattaa ja missä ei. Jos taas ryhdyt rahastosijoittajaksi, syynää läpi tarjolla olevien metsärahastojen tuottotiedot ja valitse huolella. Muistathan myös aina, että rahastojen tuottotiedot kertovat vain aiemmasta tuotosta. Tulevasta tuostosta ei tiedä kukaan, ja jokainen sijoittaja on lopulta aina itse vastuussa omista sijoituksistaan.