Asuntomarkkinat 2020
Asuntomarkkinoilla vuosi 2020 on kieltämättä ollut erikoinen. Toisaalta suuria käännöksiä tai dramaattisia pudotuksia ei koronakriisistä huolimatta ole nähty. Tässä artikkelissa kerromme, miten vuoden 2020 asuntomarkkinat reagoivat poikkeusoloihin ja niiden päättymiseen, millä alueilla koronashokista palautuminen on ollut ripeintä, ja missä kaupungeissa tehdään nyt lupaavimmat asuntosijoitusdiilit.
Asuntomarkkinat 2020: Trendit pähkinänkuoressa
Vuonna 2016 toden teolla alkanut asuntojen hintojen eriytyminen kasvukeskusten ja muun Suomen välillä on jatkunut edelleen vuonna 2020.
Ensimmäinen korona-aalto lamaannutti asuntokauppaa huhtikuussa, mutta markkinat piristyivät jälleen kesällä. Ennätyksiä on sen jälkeen taas lyöty Helsingissä.
Kasvukeskukset pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat kestäneet asuntokaupan näkökulmasta koronakurimuksen parhaiten. Suomen vuokranantajien kaupunkirankingin kärkeen palasi Kuopio houkuttelevimpana asuntosijoituskaupunkina. Perää pitivät tutkimuksessa Kouvola, Kotka ja Kokkola.
Huhtikuun romahduksesta marraskuun rokotusuutisiin
Huhtikuun koronashokki jäädytti suomalaiset asuntomarkkinat hetkellisesti. Tulevaisuus näytti sumuiselta, lainapapereita ei uskallettu allekirjoittaa, eikä näytöissä käydä.
Jos asuntosijoittajat odottivat suurta romahdusta asuntojen hintoihin arvoalueilla, tällaista ei lopulta tullut, vaan kesä ja syksy palauttivat asunnonostajat joukolla liikenteeseen. Lehto Asuntojenkaan myyntiä korona ei kummemmin hidastanut, vaan kauppa kävi uusissa kohteissa niin Helsingin uudella asuinalueella Kalasatamassa kuin Oulun keskustassakin.
Ajoittaisista kriisitunnelmista huolimatta kuluttajien luottamus tulevaan on yleisesti ottaen korkealla. Marraskuussa saadut lupaavat uutiset 90-prosenttisen toimivasta koronavirusrokotteesta varmasti vahvistavat toiveikasta mielialaa.
Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkui vuonna 2020
Etätöidensä lomassa moni yhteiskunnallinen keskustelija arvuutteli, josko koronavuosi kääntäisi vihdoin muuttoliikkeen kaupungeista osin maaseudun suuntaan. Mökkikauppa kävikin kesällä kiivaana eri puolilla Suomea, mutta arjessa kaupunkiasuminen näyttää pitävän pintansa edelleen.
Nopeiten koronakriisistä näyttävät kesällä ja syksyllä nimittäin toipuneen pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun asuntomarkkinat – eli juuri ne alueet, joilla kaupankäynti oli kiivainta ennen ensimmäisiä koronauutisia. Helsingissä yksiöiden hinnat kohosivat tänä vuonna peräti ennätystasolle.
Rokoteuutiset piristivät palveluvetoisten isojen kaupunkien tunnelmia edelleen. Ne toivat myös toivoa myös turismista ja matkailupalveluista verraten kovin riippuvaisen Lapin asuntomarkkinoille.
Toisesta ääripäästä vuoden 2020 asuntomarkkinoilla löytyvät Kouvolan, Kotkan, Joensuun, Seinäjoen ja Mikkelin kaltaiset muuttotappiokunnat sekä haja-asutusalueet ympäri Suomen. Dynaamisimpien kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen hinnat ovat jatkaneet laskuaan samaan tapaan, kuin ennen koronavuoden alkuakin.
Asuntolainojen alepäivät jatkuvat aina vain
Asuntosijoittajia ja oman kodin ostajia rohkaisee asuntomarkkinoilla 2020 matalalla visusti pysytellyt korkotaso. Asuntolainojen keskimääräinen korko on pysytellyt 0,7 prosentin hujakoilla, eikä merkkejä noususta ole vielä horisontissa havaittu. Edullisten asuntolainaehtojen aikakausi saattaa näillä näkymin jatkua hamaan tulevaisuuteen, mahdollisesti jopa koko 2020-luvun ajan.
Ensiasunnon ostajat suosivat kaupunkeja
Eräs matalista koroista erityisesti hyötyvä asunnonostajaryhmä ovat ne ensiasunnon ostajat, joiden työllisyysnäkymiä koronakurimus ei ole koetellut. Ensiasunnon ostajat vaikuttavat kuitenkin aiemmille trendeille uskollisina suuntaavan nimenomaan suurten kasvukeskusten asuntomarkkinoille, kun taas syrjemmällä heitä on vuonna 2020 ollut liikkeellä yhä vähemmän.
Toinen ensiasunnon ostajia koskeva kehityskulku on Helsingissä kauppapaperinsa allekirjoittavien ensiasunnon ostajien keski-iän nousu. Vuonna 2020 se on noussut jo yli 31 vuoden, eli ensiasunnon ostaminen vaikuttaa täällä ajoittuvan samoihin ikävuosiin kuin mahdollinen ensimmäisen lapsen saaminen.
Perheellistyviäkin ensiasunnonostajia kaupunkiasuminen kiinnostaa: asunnon koosta voidaan tinkiä, sijainnista ei niinkään. Uudistuotantoa siis kaivataan kaupunkien halutuimmille alueille edelleen lisää.
Houkuttelevin asuntosijoituskohde Kuopio
Suomen vuokranantajat ja Pellervon taloustutkimus toteuttavat vuosittain asuntosijoittajille niin kutsutun kaupunki-rankingin, jossa vertaillaan 24 kaupungin vetovoimaisuutta asuntosijoituskohteina.
Vuoden 2020 asuntomarkkinoilla pisimmän korren veti vuoden tauon jälkeen taas Kuopio, missä asuntosijoituksen tuottoa kasvattavat uusien työpaikkojen tuoma muuttovoitto sekä korkeakouluopiskelijat. Vuokra-asuntojen kysyntä vahvistunee eritoten Kuopion keskustassa sekä Tiedepuiston ympäristössä. Sinne rakennetaan parhaillaan ammattikorkeakoulun ja ammattikoulun yhteistä kampusta.
Muita voittajia houkuttelevien asuntosijoituskaupunkien listalla olivat Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Turku, Vaasa, Helsinki, Lahti, Jyväskylä sekä Vantaa.
Kaupunki-rankingin häntäpäästä löytyy kolme koota eli Kouvola, Kotka, Kokkola sekä hiukan niitä paremmin pärjänneet Hämeenlinna ja Porvoo.
Kurkistus tulevaan: Painottuuko eläköityvässä Suomessa asuntojen kysyntä isojen sairaaloiden lähelle?
Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus näkee yhdistyksen elokuulle 2020 päivätyssä asuntomarkkinakatsauksessa tulevaisuuden asuntomarkkinoilla yhden väestön vanhenemisesta syntyvän trendin, joka tukisi edelleen asumisen kaupungistumiskehitystä: erikoissairaanhoidon kysynnän nousun.
Brotherus povaa ikääntyvien etsivän erityisesti pieniä asuntoja suurten sairaaloiden lähialueilta. Tällainen muuttoliike tukisi tulevaisuudessa viiden asunto- ja vuokramarkkinoita yliopistosairaalakaupungeissa eli pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Pienemmillä aluesairaaloilla ei ennusteta olevan samanlaista merkitystä asuntokauppojen kehitykselle.
Asuntomarkkinat 2020 -artikkelin lähteet: Tilastokeskus, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Suomen vuokranantajat ry, Pellervon taloustutkimus, Nordea
Lue lisää:
Korkoa korolle
Flippaus
Uusi vai vanha sijoitusasunto?