Kuka pelkää asuntosijoittamista?

Kuka pelkää asuntosijoittamista?

01.06.2020 Sijoitusasunto, Korkoriski, Riskit Samuel Latvanen

Kuka pelkää asuntosijoittamista?

Meillä ihmisillä on erilaisia motiiveita sijoittaa. Toinen haaveilee kymmenien asuntojen salkusta, kun taas toiselle riittää pari kolme velatonta sijoitusasuntoa taloudelliseksi turvaksi eläkepäiville. Tärkeintä kuitenkin on, että asuntosijoittamisessa pääsee alkuun. Usein sijoittamisuran esteenä on pelkoja ja olettamuksia riskeistä. Me suomalaiset olemme perinteisesti riskiä karttavia ihmisiä. Tässä artikkelissa käsittelemme yleisimpiä pelkoja ja ajatuksia, jotka estävät ihmisiä aloittamaan asuntosijoittamisen. Tämä artikkeli on tarkoitettua juuri sinulle, jos sinulla on ollut epäilyksiä asuntosijoittamista kohtaan. 

Tiedon puute

Ihminen laskeutui kuun pinnalle yli 50 vuotta sitten laitteella, joka sisälsi vähemmän laskentatehoa kuin vanhan mallinen I-Phone. Meillä on rajaton yhteys lähes kaikkeen maailman historiassa kirjoitettuun tutkimukseen ja tietoon internetin ja kirjastojen välityksellä. Voiko tiedon puute olla ongelma?

Ei. Kyse on laiskuudesta tiedon soveltamista kohtaan. Kaikki tarvittava tieto löytyy etutaskusta, sieltä mistä älypuhelinkin. Itseään ei voi kuitenkaan opiskella valmiiksi, vaan tietoa ja taitoa tulee myös käytännön kokemuksella. Jos haluat kartuttaa omaa tietotaitoasi asuntosijoittamista kohtaan kannattaa tsekata mm. Lehto Asuntojen blogi. Tämä tarjoaa paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista sisältöä asuntosijoittamisesta. Ilmaiseksi tietenkin. 

Varallisuuden menetys

Kuten kaikkeen sijoitustoimintaan, myös asuntosijoittamiseen sisältyy riski varallisuuden menettämisestä. Riski on kuitenkin hyvin pieni, mikäli ostettava kohde on hyväkuntoinen, oikean hintainen sekä sopiva sijainniltaan. Asunnot ja kiinteistöt ovat kiinteää omaisuutta. Vaikka talousjärjestelmämme romahtaisi ja muuttuisi vaihdantataloudeksi, on kiinteälle omaisuudelle edelleen oma arvonsa käyttöomaisuutena. Asuntosijoittamisessa puhutaan sijoittamisesta ihmisten perustarpeeseen eli asumiseen. Asuntoja tarvitaan aina – eihän ihmiset siltojenkaan alla voi asua. Asunnon ostossa toki on mietittävä, mistä sijainnilta asunto kannattaa ostaa, jotta sille löytyisi kysyntää myös heikompina aikoina? 

Hintakupla?

Asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa, sillä palkat ovat nousseet ja ostovoima parantunut. Palkat ovat nousseet 2000-luvulla vuosittain 3,1 % ja asuntojen hinnat ovat nousseet 0,4 % nopeammin. Asuntojen hinnat ovat heilahdelleet Suomessa, mutta euron- sekä valuuttapolitiikan vaikutusmahdollisuuksien mitätöinnin myötä heilahtelut ovat olleet hyvin pieniä. Asuntojen hinnat ovat viimeiset vuosikymmenet olleet huomattavasti vakaampia kuin esimerkiksi pörssikurssit. Toki tässäkin asiassa palaamme taas asunnon sijaintiin. Hyvällä sijainnilla oleville asunnoille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Jos haluat tietää mikä on hyvä sijoitusasunnon sijainti, katso tästä Tietoisku aiheesta: 

Pääoman puute

Tarvitaan käteistä ja muita vakuuksia, jotta voidaan saada laina asunnon ostoa varten. Aina ei tarvita edes käteistä, jos vakuuksia löytyy tarpeeksi. Sijoitusasunnon ostoa pohtivan on syytä miettiä omaa tilannettaan vapaiden vakuuksien osalta. Usein vapaata vakuutta seisoo oman kodin seinissä, jotka voidaan valjastaa tuottamaan. Konkreettinen esimerkki vakuuden käyttöön: Anssi Asuntosijoittaja asuu omakotitalossa, jonka arvo on 200 000€. Anssilla on velkaa asuntoon enää jäljellä 25 000€. Näin ollen Anssi voi käyttää osaa tuosta jäljellä olevasta arvosta (175 000€) vakuutena sijoitusasunnon ostoon. Se miten tämä käytännössä rahoittajan kanssa onnistuu, on hyvin tapauskohtaista. 

Mikäli vakuuksia ei löydy, toinen vaihtoehto on säästää tarvittava käteissumma. Tarvitaan säännöllistä säästämistä ja oman tilanneteen objektiivista tarkastelua. Esimerkiksi 100 000 euron sijoitusasunnon voi saada 20 000 eurolla käteistä, jos pankki myöntää 80 % arvosta lainaa kohteeseen (yleensä 70-80 %). Pääoman puutteen ei tarvitse olla ikuisuusongelma.

Esimerkki: pariskunta säästää 400 euroa kuukaudessa sijoitusasuntoon. Heillä on tarvittava 20 000 euron sijoitussumma säästettynä 4 vuoden ja 2 kuukauden kuluttua säästämisen aloittamisesta. Jos taas säästettävä summa on 800 euroa kuukaudessa niin aika puoliintuu 2 vuoteen ja 1 kuukauteen. 

Yleinen taloustilanne ja korkojen nousu

Taloudessa on ylä- ja alamäkiä ja molemmissa on puolensa. Sijoitusasunnon hankinta on yleisesti pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Se on sijoittamista yli suhdannesyklien eli asuntosijoittaja on usein mukana talouden ylä- ja alamäissä. Noususuhdanteessa asuntojen arvot kohoavat, koska halpaa rahaa on markkinoilla enemmän ja optimismi on valloillaan. Laskusuhdanteessa hinnat voivat laskea, sillä kysyntää on vähemmän yleisen epävarmuuden takia. Onko tämä asuntosijoittajalle huono juttu? Ei ollenkaan!

Asunnon saa halvemmalla laskusuhdanteessa ja historian valossa asuntojen hinnat ovat aina palautuneet vähintään entiselle tasolleen ajan myötä. Pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse murehtia asuntojensa arvojen muutoksista, kunhan vuokra juoksee ja lainat lyhenevät. Asuntojen hintojen väliaikainen lasku ei ole ongelma asuntosijoittajalle kenellä vuokrat juoksevat. Asumisen tarve ei tässäkään kohdassa häviä pois. 

Korkojen nousu

Moni pohtii nyt korkojen nousua, sillä korot ovat olleet historiallisen matalalla pitkään. Mahdolliselta korkojen nousulta on helppo suojautua säästämällä itselleen henkilökohtaista puskuria tai ottamalla lainaan kiinteän koron tai korkosuojan. Kiinteä korko tarkoittaa sitä, että velallinen maksaa kiinteää korkoa niin pitkään kuin velkaa on olemassa. Tällöin esimerkiksi asuntosijoittaja voi suoraan laskea paljonko korkoihin kuluu rahaa siihen asti, että asunto on maksanut itsensä takaisin. Toki kiinteä korko syö asuntosijoittajan tuottoja mutta se tuo ennustettavuutta ja varmuutta asuntosijoittamiseen. Tämä sopii varsinkin asuntosijoittajalle kuka haluaa pienentää riskiä tinkimällä tuotoista. 

Huono vuokralainen

Jokaisen vuokranantajan kauhu on huono vuokralainen, joka jättää vuokrat maksamatta ja tuhoaa asunnon. Häätö voi kestää pahimmillaan Suomessa yli puoli vuotta. Vuokralainen on riski ja se kuuluu asuntosijoittamiseen, sillä ilman riskiä ei ole tuottoa. Vuokralaisen valintaan voi kuitenkin vaikuttaa kartoittamalla vuokralaisen taustat ja yleistilanteen, sekä asettamalla vakuuden ja tarkastamalla vuokralaisen luottotiedot. Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon vuokralaisvalinnassa? 

Sijoittamiseen liittyy aina pelkoa ja riskiä. Useimmat pelot ovat kuitenkin vain pelkoja. Asuntosijoittamiseen liittyy myös erilaisia riskejä mutta huolellisesti toimittuna asuntosijoittaja pystyy suurimmat riskit minimoimaan. Siksi aiheen opiskelu on tärkeää ja sen vuoksi me Lehdolla näitä sisältöjä tarjoamme.  

Sijoitusasuntoja löydät täältä.

Lue lisää asuntosijoittamisesta täällä.

Tutustu tuleviin asuntosijoituskohteisiimme täällä.

 

Keskustele aiheesta

Suosituimmat artikkelit

Suosituimmat podcastit

Suosituimmat videot